1. Selitä termi partenogeneettinen lisääntyminen. Onko evoluutio partenogeneettisesti lisääntyvällä lajilla nopeampaa vai hitaampaa kuin suvulisesti lisääntyvällä lajilla? Perustele.
-Patenogeneesissä alkion syntymiseen ei tarvita koiraspuolista sukusolua, pelkkä naaraspuolinen riittää. Partenogeneettisesti lisääntyvän lajin evoluutio on nopeampaa, sillä lajiyksilöiden ei tarvitse estiä koirasta, vaan he voivat lisääntyä itsenäisesti.
2. Mitä hyötyä ja haittaa koituu eliölle joka on (a) suvuttomasti lisääntyvä, (b) suvullisesti lisääntyvä, (c) pitää huolta poikasistaan, (d) ei pidä huolta poikasistaan.
a) Suvuttomasti lisääntyvät kasvit leviävät periaatteessa varmemmin kuin siementen avulla lisääntyvät. Toisaalta suvuttomasti lisääntyvät kasvit ovat kopioita toisistaan, jolloin ne eivät kykene sopeutumaan tietyn paikan olosuhteisiin.
b) Suvullisesti lisääntyvien kasvien leviäminen on epävarmempaa, sillä siemeniä menee myös hukkaan. Yksilöt ovat erilaisia, joten ne sopeutuvat paremmin. Sisäisessä lisääntymisessä ominaisuudet saattavat parantua, kun kahden eri yksilön ominaisuudet sekoittuvat.
c) Poikaset jäväät varmemmin henkiin, mutta lisääntyminen on hitaampaa.
d) Poikaset ovat omillaan luonnon arvoilla, kun emo ei suojele niitä. Vain paras selviää.
Mitä tarkoittaa sateenvarjolaji?
- Jokin semmoinen laji, jonka suojeleminen on tärkeää muiden lajien kannalta.
Käy sivustola vieraslajit.fi ja luettele yksi sinulle outo/uusi vieraslaji kustakin yläpalkin kategoriasta (puutarhakasvit, etanat jne).
- Puutarhakasvit: kurtturuusu
kasvit: etelänruttojuuri
etanat: keltajuovaetana
Itämeren lajit: sydänkärkipiikkilevä
sisävesien lajit: sammaleläin
metsäkasvien tuholaiset: kuivetustauti
viljelykasvien tuholaiset: tulipolte
nisäkkäät ja linnut: -
sisätilojen tuholaiset: outokuoriainen
muut vieraslajit: kemppi
Luettele neljä kasveista saatavaa lääkeainetta:
1. kannabis
2. kokaiini
3. penisilliini
4. marjakuusi -> paklitakselia eli syöpälääkettä
1. Montako lajia maapallolla tiedetään olevan?
- Vuonna 2011 National Geography kirjoitti, että maapallon lajiston kokonaismääräksi arvioidaan. 8,6 miljoonaa. Tiede tunsi kyseisenä vuonna noin 1,2 miljoonaa lajia.
2. Mitä syitä on siihen, että tarkkaa lajimäärää ei tiedetä?
- On vaikea etsiä ja tutkia sellaista, jonka olemassaolosta ei tiedä. Tiheät sademetsät, syvät meret yms. ovat hyvin vaikeeasti tutkittavia. Joka vuosi löydetään noin 20 000 uutta lajia.
3. a) Miksi viruksia ei yleensä lasketa eläviksi organismeiksi? b) Mitkä seikat puoltavat sitä, että ne voitaisiin laskea eliöiksi. c) Jos löytäisit vieraalta planeetalta viruksia, julistaisitko avaruudessa olevan elämää?
- a) Viruksilla ei ole omaa aineenvaihduntaa eikä solurakennetta, ne eivät myöskään pysty lisääntymään itsenäisesti.
b) Viruksilla on samantapainen kemiallinen koostumus kuin varsinaisilla eliöillä ja niillä on myös perintötekijöitä. Viruksissa tapahtuu myös evoluutiota.
c) Kyllä, sillä virukset pystyvät toimimaan ja lisääntymään vain elävässä solussa.
4. Mitä on taksonomia ja miten ruotsalainen Carl von Linne liittyy siihen?
- Taksonomialla tarkoitetaan tieteenalaa, joka tutkii ja luokittelee eliöitä. Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linne kehitti eliöiden systemaattisen luokittelujärjestelmän. Hän myös keksi antaa lajeille tieteelliset kaksiosaiset nimet.
5. a) Miksi tiedeyhteisö on päättänyt, että levät luetaan alkueliöiden kuntaan eikä kasveihin? b) Miksi ne voisivat kuulua myös kasveihin, perustele.
a) Levillä ei ole tyypillisiä kasvin piirteitä, kuten kukkia, juuria tai lehtiä. Jotkin levät pystyvät uimaan ja ryömimään.
b) Levät yhteyttävät ja niiden solurakenne muistuttaa kasvin solurakennetta.
6. Luonnehdi kahdella virkkeellä jokaista kuutta kuntaa (bakteerit, arkit, eläimet, kasvit, sienet, alkueliöt) + viruksia
- Bakteerit: Yksisoluisia pieni eliöitä. Bakteerit ovat esitumallisia, ja ne lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla.
Arkit: Yksisoluisia eliöitä, jotka selviävät äärimmäisissäkin olosuhteissa, kuten kuumissa lähteissä. Arkeilla ei ole tumakotelon ympäröimää tumaa.
Eläimet: Aitotumallisia eliöitä, jotka ovat toisenvaraisia. Eläimen eläinsolussa ei ole soluseinää, vaan solukalvo.
Kasvit: Monisoluisia eliöitä, jotka hankkivat ravintonsa pääosin yhteyttämällä. Kasvit ovat usein omavaraisia, eivätkä kasviyksilöt kykene itse liikkumaan.
Sienet: Sienillä ei ole lehtivihreää, kuten kasveilla, joten ne eivät voi yhteyttää. Sienet lisääntyvät suvuttomasti tai suvullisesti itiöiden avulla.
Alkueliöt: Aitotumaisia eliöitä, jotka eivät ole kasveja, eläimiä eivätkä sieniä. Esim. yksittäin eläviä soluja, joilla on soluelimiä, mutta jotka eivät voi muodostaa erikoisuneita kudoksia.
+ Virukset: Ei omaa aineenvaihduntaa tai solurakennetta. Tarvitsevat lisääntymiseen isäntäsolun.
7. Valitse kolme lajia ja kerro mihin ryhmiin ne kuuluvat pälulahesula –muistisäännön mukaan (pääjakso-luokka...)
tiikeri:
Pääjakso: Selkäjänteiset
Luokka: Nisäkkäät
Lahko: Petoeläimet
Heimo: Kissaeläimet
Suku: Panthera
Laji: Tigris
hauki:
Pääjakso: Selkäjänteiset
Luokka Viuhkaeväiset
Lahko: Haukikalat
Heimo: Hauet (Esocidae)
Suku: Hauet (Esox)
Laji: Lucius
peura:
Pääjakso: Selkäjänteiset
Luokka: Nisäkkäät
Lahko: Sorkkaeläimet
Heimo:Hirvieläimet
Suku: Rangifer
Laji: Tarandus
8. Selitä käsitteet: kaari, domeeni, biomi, biosfääri.
Kaari: sienten ja kasvien taksonomisen luokittelun hierarkiataso kunnan ja luokan välissä.
Domeeni: Woese, Kandler ja Wheelis jakoivat eliökunnan kolmeen domeeniin (arkit, bakteerit ja aitotumaiset)
Biomi: eliöiden, määperän ja ilmaston yhteisvaikutuksista syntynyt ekosysteemi
Biosfääri: maapallon pinnanosa, jossa on elämää
9. Miksi kannattaa laittaa kaikki työsi portfolioon?
- Koska Korsu on paras.
1. Mitkä hiilen ominaisuudet tekevät siitä elämälle tärkeän aineen?
- Hiiliatomit pystyvät sitoutua toisiinsa muodostaen pitkiäkin ketjuja tai renkaita. Hiilen ja vedyn yhdisteitä ovat hiilivedyt, joista tärkeät fossiiliset polttoaineet, maaöljy ja maakaasu pääasiassa koostuvat. Kun hiili palaessaan yhdistyy happeen, muodostuu hiilidioksidia, jota kasvit käyttävät hiilen lähteenä.
2. Missä hiili ja muut alkuaineet ovat syntyneet?
- Vety ja osa heliumista on syntynyt maailmankaikkeuden alkuräjähdyksessä, kaikki muut alkuaineet ovat muodostuneet tähtien ydinreaktioissa.
3. Millainen säteily on elämälle (a) hyödyllinen ja (b) vahingollinen?
a) auringon säteily (lämpösäteilyä)
b) Ionisoiva säteily (sähkömagneettista tai hiukkassäteilyä), radioaktiivinen säteily, liian voimakas säteily
4. Miksi vesi on elämälle tärkeä?
- Kaikki solut ja eliöt sisältävät vettä, bakteerien lepoitiöiden ja siementen elintoiminnot aktioivutuvat vain jos vettä on saatavilla, vesi on fotosynteesin lähtöaine (kuljettaa eliöissä aineita)
5. Mikä on lämpötilan yläraja useimmille eliöille? Miksi raja on juuri tämä? Mitkä eliöt voivat sietää jopa 90 asteen lämpötiloja?
- Entsyymitoiminta lakkaa yleensä nisäkkäillä lämpötilan noustessa yli 45 ˚C. Hypertermomofiilit ovat eliöitä, jotka sietävät korkeita lämpötiloja esim. arkkieliöt.
6. Etsi netistä: mitä erityistä on karhukainen nimisessä eliölajissa?
- Ne ovat yksi harvoista eläinryhmistä, jotka pystyvät pysäyttämään aineenvaihduntansaa. Ne kestävät alle 200 asteen pakkasta ja niitä elää myös kuumissa lähteissä. Ne pystyvät menettämään 99 prosenttia vedestään kuolematta. Karhukaiset selviävät jopa avaruudessa.
7. Millaisen tapahtumaketjun seurauksena sinussa voi olla (ja onkin) aiemmin kuolleissa ihmisissä olleita atomeja?
- Kuollut ihminen maatuu, jolloin hajottajaeliöt alkavat hajottaa sitä. Atomit ihmisestä siirtyvät maasta kasveihin ja eliöihin, ja eliöistä toisiin eliöihin.
