- Vuonna 2011 National Geography kirjoitti, että maapallon lajiston kokonaismääräksi arvioidaan. 8,6 miljoonaa. Tiede tunsi kyseisenä vuonna noin 1,2 miljoonaa lajia.
2. Mitä syitä on siihen, että tarkkaa lajimäärää ei tiedetä?
- On vaikea etsiä ja tutkia sellaista, jonka olemassaolosta ei tiedä. Tiheät sademetsät, syvät meret yms. ovat hyvin vaikeeasti tutkittavia. Joka vuosi löydetään noin 20 000 uutta lajia.
3. a) Miksi viruksia ei yleensä lasketa eläviksi organismeiksi? b) Mitkä seikat puoltavat sitä, että ne voitaisiin laskea eliöiksi. c) Jos löytäisit vieraalta planeetalta viruksia, julistaisitko avaruudessa olevan elämää?
- a) Viruksilla ei ole omaa aineenvaihduntaa eikä solurakennetta, ne eivät myöskään pysty lisääntymään itsenäisesti.
b) Viruksilla on samantapainen kemiallinen koostumus kuin varsinaisilla eliöillä ja niillä on myös perintötekijöitä. Viruksissa tapahtuu myös evoluutiota.
c) Kyllä, sillä virukset pystyvät toimimaan ja lisääntymään vain elävässä solussa.
4. Mitä on taksonomia ja miten ruotsalainen Carl von Linne liittyy siihen?
- Taksonomialla tarkoitetaan tieteenalaa, joka tutkii ja luokittelee eliöitä. Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linne kehitti eliöiden systemaattisen luokittelujärjestelmän. Hän myös keksi antaa lajeille tieteelliset kaksiosaiset nimet.
5. a) Miksi tiedeyhteisö on päättänyt, että levät luetaan alkueliöiden kuntaan eikä kasveihin? b) Miksi ne voisivat kuulua myös kasveihin, perustele.
a) Levillä ei ole tyypillisiä kasvin piirteitä, kuten kukkia, juuria tai lehtiä. Jotkin levät pystyvät uimaan ja ryömimään.
b) Levät yhteyttävät ja niiden solurakenne muistuttaa kasvin solurakennetta.
6. Luonnehdi kahdella virkkeellä jokaista kuutta kuntaa (bakteerit, arkit, eläimet, kasvit, sienet, alkueliöt) + viruksia
- Bakteerit: Yksisoluisia pieni eliöitä. Bakteerit ovat esitumallisia, ja ne lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla.
Arkit: Yksisoluisia eliöitä, jotka selviävät äärimmäisissäkin olosuhteissa, kuten kuumissa lähteissä. Arkeilla ei ole tumakotelon ympäröimää tumaa.
Eläimet: Aitotumallisia eliöitä, jotka ovat toisenvaraisia. Eläimen eläinsolussa ei ole soluseinää, vaan solukalvo.
Kasvit: Monisoluisia eliöitä, jotka hankkivat ravintonsa pääosin yhteyttämällä. Kasvit ovat usein omavaraisia, eivätkä kasviyksilöt kykene itse liikkumaan.
Sienet: Sienillä ei ole lehtivihreää, kuten kasveilla, joten ne eivät voi yhteyttää. Sienet lisääntyvät suvuttomasti tai suvullisesti itiöiden avulla.
Alkueliöt: Aitotumaisia eliöitä, jotka eivät ole kasveja, eläimiä eivätkä sieniä. Esim. yksittäin eläviä soluja, joilla on soluelimiä, mutta jotka eivät voi muodostaa erikoisuneita kudoksia.
+ Virukset: Ei omaa aineenvaihduntaa tai solurakennetta. Tarvitsevat lisääntymiseen isäntäsolun.
7. Valitse kolme lajia ja kerro mihin ryhmiin ne kuuluvat pälulahesula –muistisäännön mukaan (pääjakso-luokka...)
tiikeri:
Pääjakso: Selkäjänteiset
Luokka: Nisäkkäät
Lahko: Petoeläimet
Heimo: Kissaeläimet
Suku: Panthera
Laji: Tigris
hauki:
Pääjakso: Selkäjänteiset
Luokka Viuhkaeväiset
Lahko: Haukikalat
Heimo: Hauet (Esocidae)
Suku: Hauet (Esox)
Laji: Lucius
peura:
Pääjakso: Selkäjänteiset
Luokka: Nisäkkäät
Lahko: Sorkkaeläimet
Heimo:Hirvieläimet
Suku: Rangifer
Laji: Tarandus
8. Selitä käsitteet: kaari, domeeni, biomi, biosfääri.
Kaari: sienten ja kasvien taksonomisen luokittelun hierarkiataso kunnan ja luokan välissä.
Domeeni: Woese, Kandler ja Wheelis jakoivat eliökunnan kolmeen domeeniin (arkit, bakteerit ja aitotumaiset)
Biomi: eliöiden, määperän ja ilmaston yhteisvaikutuksista syntynyt ekosysteemi
Biosfääri: maapallon pinnanosa, jossa on elämää
9. Miksi kannattaa laittaa kaikki työsi portfolioon?
- Koska Korsu on paras.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti