- Globalisaatio vaikuttaa (a) taloudessa, (b) politiikassa, (c) kulttuurissa, (d) liikenteessä, (e) matkailussa ja (f) ympäristöasioissa. Valitse kustakin a-f osiosta tärkein globalisaation etu ja merkittävin haitta. Onko globalisaatiosta kokonaisilmiönä mielestäsi enemmän etua vai haittaa, perustele.
Vastaus: a) tuotteiden leviäminen vs. pienyrittäjien vaikeudet b) valtioiden liittoutuminen vs. yksittäisten valtioiden omat päätökset vaarassa kumoutua c) internet vs. paikallisen kulttuurin kuihtuminen d) tieto liikkuu nopeasti vs. myös haitallinen tieto esim. propaganda liikkuu nopeasti e) suvaitsevaisuus vs. rasismi f) kansainväliset ympäristösopimukset vs. lisääntynyt matkustelu ym. saastuttaa
Enemmän hyötyä, sillä ihmisten elämä monipuolistuu, kuluttajalla on enemmän varaa valita, tutustuminen eri kulttuureihin on helpompaa ja talous&politiikka kehittyy.
- millä eri tavoin innovaatiot leviävät? Mikä leviämistapa on ollut tärkein ennen kehittynyttä tiedonvälitystä? Ota selvää kauanko maanviljelyinnovaatiolla kesti levitä Suomeen Lähi-Idästä.
Vastaus: Innovaatiot leviävät ihmiseltä toiselle esim. kasvotusten tai median ja internetin avulla. Ennen tärkeä diffuusion muoto on ollut muuttoleviäminen eli tieto/esine/taito on siirtynyt paikasta toiseen muuttaneen ihmisen avulla.
Maanviljely alkoi Lähi-idässä noin 9000eaa. ja Suomeen se levisi noin 5300 eaa.
- Globalisaatio näkyy puheluissa. Mitkä ovat linkissä olevan kartan mukaan maailman eristäytyneimmät alueet? Entä minkä alueen ihmisillä on eniten yhteyksiä muualle?http://www.citylab.com/tech/2014/11/this-dynamic-map-of-international-phone-calls-explains-globalization/382331/
Vastaus: Yhdysvaltalaisilla on eniten yhteyksiä, vähiten yhteyksiä on todennäköisimmin Pohjois-korealaisilla.
- Globaalissa maailmassa maastamuutto lisääntyy. Tutki linkistä mikä on suurin muutos tultaessa 1990 luvulta 2010 luvulle. http://www.global-migration.info/?utm_content=buffer13880&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
Vastaus: Maansisäiset muutot ovat vähentyneet Etelä-Aasiassa ja Afrikassa huomattavasti.
2 MAAILMANKAUPPA (geos s.100-106, eOPPI 10)
- selitä: BKT, kauppatase, OPEC, WTO, harmaa talous, rahanpesu, piratismi, reilu kauppa
Vastaus: BKT = bruttokansantuote, mittaa tietyn valtion kokonaistuotantoa, johon lasketaan mukaan kaikki tiettynä aikana tuotetut tavarat ja palvelut
Kauppatase = lasketaan vähentämällä maan tavaraviennin arvosta tavaratuonnin arvo.
OPEC = öljynviejämaiden yhteistyösorganisaatio
WTO = maailman kauppajärjestö, jonka tärkeiä tehtävä on kaupan vapauttaminen, järjestöön kuuluu 159 valtiota
harmaa talous = liiketoimintaa, jossa ei makseta lakisääteisiä veroja/muita maksuja
rahanpesu = määritellään Suomen rikoslaissa toiminnaksi, jossa joku ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää tai välittää rikoksella hankittua omaisuutta peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän
piratismi = voidaan tarkoittaa tekijänoikeuksien loukkaamista tai tuoteväärennöstä
reilu kauppa = kaupankäyntijärjestelmä, jossa yritetään huomioida mahdollisimman hyvin työntekijöiden hyvinvointi, tasa-arvo, ihmisoikeudet, köyhyyden vähentäminen ym. Reilun kaupan sertifikaatti tuotteessa siis kertoo tuotteen eettisyydestä.
- miksi kehitysmaa voi olla kehitysmaa, vaikka sen alueella olisi paljon luonnonvaroja (mainitse ainakin 3 erilaista syytä)?
Vastaus: 1. Moni kehitysmaa on ollut siirtomaa, ja vielä nykyisinkin moni länsimaa ns. hallitsee taloudellisesti kehitysmaata. Länsimaa siis tekee kehitysmaan riippuvaiseksi siitä, jolloin maa ei voi itse kehittyä.
2. Kehitysmaiden väliset ja sisäiset sodat eivät luonnollisestikaan edistä kehitystä.
3. Kehitysmaa voi olla erikoistunut vain muutamaan vientituotteesseen, jolloin näiden myynnin olevan alhaista, maa köyhtyy.
- mitä hyötyä/haittaa on länsimaiden kehitysmaatuotteille asettamista tuonnin esteistä (kiintiöt, tullimaksut). Tarkastele asiaa sekä länsimaiden että kehitysmaiden kannalta.
Vastaus: Hyödykkeiden saatavuus paranee ja kustannukset laskevat, kun poistetaan kansainvälisen kaupankäynnin esteitä. Länsimaat ovat kuitenkin voineet säännellä oman maan tuotteiden myyntiään esim. keinotekoisilla "turvallisuus- tai ympäristövaatimuksilla", jotka ovat vaikeasti toteutettavissa kehitysmaissa. Jotkut ovat sitä mieltä, että kehitysmaiden tuotanto vaatii jonkinnäköistä suojelua, jotta se voisi pärjätä verrattuna kehittyneiden maiden tuotantoon.
- arvioi valtio-tyyppisen yhteiskuntajärjestyksen roolia tulevaisuudessa, kun yhä suuremmalla osalla suuryrityksiä on enemmän varoja käytössään kuin monilla valtioilla.
Vastaus: Suuryritykset myyvät toisessa maassa valmistamiaan tuotteen osia itselleen toiseen maahan, joten ne voivat päättää oman verotuksensa kannalta sopivan myyntihinnan. Tämä vaikeuttaa valtioiden viennin ja tuonnin tilastointia, koska iso osa kaupasta on yritysten sisäistä. Valtion voi olla vaikea arvioida suuryritysten toimintaa puolueettomasti.
- esitä toimintasuunnitelma, jolla estetään teollisuustuotannon pako Suomesta halpatuotantomaihin (ns. Kiina-ilmiö)
Vastaus: Suomen tulisi alentaa yritysverotusta, kiinnittää enemmän huomiota yritysten toimintaan ulkomailla (valvotaan&uutisoidaan esim. mahdollisesta lapsityösvoiman käytöstä ja saasteista), olla mukana kansainvälisissä sopimuksissa, jotka pyrkivät parantamaan työoloja (palkkaa, turvallisuutta yms.) halpatuotantomaissa ja vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin (esim. myöntämällä sertifikaatteja kotimaisille tuotteille ja tiedottamalla kotimaisten tuotteiden ostamisen johtavan työpaikkojen määrän lisääntymiseen Suomessa, mainostetaan kotimaista laatua ja "aitoutta").
- selvitä miten reilun kaupan järjestelmä toimii. Miksi tämä järjestelmä on luotu?
Vastaus: Suora lainaus Reilun kaupan virallisilta nettisivuilta: "Reilun kaupan järjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä
kaupankäynnissä."
Reilu kauppa siis huolehtii, että viljelijälle maksetaan työstä kohtuullinen hinta, lapsityövoimaa ei käytetä ja ympäristöstä huolehditaan. Yritykselle, joka täyttää kriteerit on mahdollista myöntää Reilun kaupan sertifiointimerkki.
3 KEHITYSEROT (geos s.116-122, eOPPI 16)
- miten on mahdollista, että korkean BKT:n omaavassa valtiossa voi olla paljon köyhiä ja asunnottomia?
Vastaus: BKT on vain keskiarvo. Maan useat supervarakkaat nostavat BKT:ta huomattavasti, jolloin tilastosta ei käy ilmi köyhyyden määrä. Maassa olevat pakolaiset, asunnuttomat yms. eivät välttämättä ole tilastoissa mukana ollenkaan, sillä he eivät ole missään rekisterissä.
- Mikä on HDI:n laskentakaava?
Vastaus: HDI lasketaan elinajanodotteen, lukutaitoisuuden, koulutuksen ja elintason perusteella. Elinikää mitataan vertaamalla tilaston kertomaa vastasyntyneen elinijänodotetta 85 ikävuoden tavoitteeseen. Jos esim. ruotsalaisen vastasyntyneen elinajanodote on 77,4 vuotta on indeksin arvo 0.87. Arvo saadaan laskemalla elinajanodotteen osuus tavoiteiästä sen jälkeen kun molemmista on vähennetty 25 vuotta. (77,4-25)/(85-25)=0.87
- laske oma ekologinen jalanjälkesi jollain nettilaskurilla ja vertaa sitä maailmanlaajuisiin keskiarvoihin tms. Mistä ero johtuu? Montako maapalloa tarvittaisiin jos kaikki eläisivät kuin sinä?
Vastaus: Jos kaikilla maan 6.9 miljardin asukkaan ekologisen jalanjäljen keskiarvo olisi enintään 1,8 globaalihehtaaria vuodessa, niin maapallo riittäisi meille. Minun ekologinen jalanjälki on 4.37 globaalihehtaaria vuodessa (todennäköisesti vielä enemmän, sillä omaa sähkönkulutusta ym. oli vaikeaa arvioida). Jos kaikki eläisivät niinkuin minä, niin maapalloja tarvittaisiin 2.12 kappaletta.
- Ota selvää mitä Sudan –nimiselle valtiolle on tapahtunut ja miksi? Yritä ennustaa tilanteen kehittyminen tulevaisuudessa.
Vastaus: Sudanissa on yhä meneillään vuonna 2003 alkanut aseellinen Darfurin konflikti. Ainakin 300 000 ihmistä on saanut surmansa ja yli 200 000 pakolaista on paennut länteen. Konfliktin osapuolina ovat Sudanin hallitus, hallituksen tukemat arabipaimentolaisten puolisotilaalliset janjaweed-joukot ja maanviljelijäheimoista koostuneet ei-arabien kapinallisryhmät. Janjaweed-joukot ovat syyllistyneet laajamittaisiin ja suunniteltuihin joukkoraiskauksiin ja -murhiin.
Valtio on yhä sekasortoisessa tilassa, sillä rauhansopimuksia on jatkuvasti rikottu.
Median ja asiantuntijoiden kiinnostus konfliktia kohtaan on viime aikoina laskenut. Sudanin hallitus luultavasti jatkossakin pyrkii eroon humanitaarisesta avusta ja toivoo tilalle kehitysapua. Darfurissa on niin vaarallista ja vaikeaa toimia, että moni auttamaan tullut kansainvälinen järjestö lopettaa toimintansa alueella. Tärkeintä nyt olisikin se, että Sudan saataisiin tekemään poliittisesti konfliktin kannalta järkeviä päätöksiä ja kapinallisten toimintaa saataisiin hillittyä. En usko, että kumpikaan näistä onnistuu lähitulevaisuudessa.
- Etsi netistä esimerkkivaltioita, joissa kehitysapu on toiminut, ja maan olot ovat siksi parantuneet huomattavasti
Vastaus: Kehitysapu on puolittanut äärimmäistä köyhyyttä Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
4 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ (geos s.123-127, eOPPI 15)
- mitkä olivat YK:n vuosituhattavoitteet? Millä eri keinoin mielestäsi parhaiten päästäisiin kuhunkin kahdeksaan tavoitteeseen, perustele.
Vastaus:
1: Äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen
- Koulutukseen panostus ja maanviljelyn tehostaminen, jotta ihmiset saisivat työstään rahaa ja pystyisivät itse tuottamaan suurempia määriä ruokaa.
2. Peruskoulumahdollisuuksien takaaminen kaikille
- Estetään lapsiyövoiman käyttä erilaisilla säädöksillä, jotta lapsilla olisi mahdollisuus mennä kouluun.
3. Tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen
- Naisten kouluttaminen, jotta ennakkoluulot muuttuvat ja naiset voivat itse ansaita, eivätkä he ole riippuvaisia miehistä.
4. Lapsikuolleisuuden vähentäminen
- Riittävän ja monipuolisen ravinnon saanti tehostamalla maanviljelyä ja huolehtimalla vanhempien riittävästä palkansaannista (säädöksillä voidaan estää alipalkkausta ym.)
5. Odottavien äitien terveyden parantaminen
- Lääkkeiden saannnin ja hygienian parantaminen, jotta sairaudet eivät leviä.
6. HIV/Aidsin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu
- Rokotukset käyttöön
7. Ympäristön kehityksen turvaaminen
- Yksityisautoilun vähentäminen, ympäristösäädöksiä yrityksille, jotta päästöt pienenisivät.
8. Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle
- Kehitetään maailmankauppaa&autetaan kehitysmaita
- Uudet YK:n vuosituhattavoitteet. Etsi netistä, millaisia uusia tavoitteita ollaan asettamassa.
Vastaus:
- Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
- Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
- Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
- Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
- Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
- Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
- Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
- Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
- Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
- Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
- Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
- Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
- Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
- Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
- Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
- Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
- Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
- Onko maailmanlaajuinen hyvinvointi vähenemässä vai lisääntymässä?
LUE: http://yle.fi/uutiset/maailma_on_parempi_paikka_kuin_uskoitkaan/7738931 kommentoi lyhyesti artikkelia, kiitos.
Kommentti: Mielestäni on outoa, että suurin osa suomalaisista ajattelee kehityksen kulkeneen huonompaan suuntaan. Toki media antaa hyvin vääristyneen kokonaiskuvan tilanteesta kaikenlaisilla katastrofiuutisilla, mutta oletan silti ihmisiltä löytyvän jonkinlaista medianlukutaitoa. Olisihan se nyt jo melkoista, jos kaikki se kehitysapu, globalisoituminen, teollistuminen ja koulutuksen lisääntyminen ei olisi parantanut oloja. Joko ihmiset eivät tiedä, että oloja yritetään jatkuvasti parantaa tai sitten he uskovat, että nämä keinot eivät ole toimivia.
Media uutisoi enemmän negatiivisista asioista, sillä niitä ihmiset lukevat, mutta asiaan vaikuttaa myös se, että positiiviset muutokset tapahtuvat hitaasti, jolloin niitä on vaikeampi huomata, ja sitäkin vaikeampi saada niistä myyviä uutisotsikoita.
- Miksi kehitysmaiden olojen paraneminen lisää turvallisuutta ja vakautta myös teollisuusmaissa?
Vastaus: Teollisuusmaan ei tarvitse maksaa mitään apurahoja, terrorismin uhka vähentyy, ei pakolaisia.
- Millaisessa tilanteessa suomalaiset voisivat itse tarvita hätäapua tai kehitysapua?
Vastaus: Terrori-iskun jälkeen tai Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Luonnonkatastrofi on aika epätodennäköinen, sillä Suomessa ei voi räjähtää tulivuori tai tulla tsunami.
- paradoksi: (a) pohdi miksi hyvää tarkoittava vaatekeräys kehitysmaihin voi kääntyä itseään vastaan ja estää kehittymistä. (b) miksi slummitytölle kerätty raha koulun käynnin aloittamista varten voi aiheuttaa tälle tytölle pelkkiä ongelmia?
Vastaus: a) Vaatekeräyksestä on haittaa kehitysmaan omalle tuotannolle, sillä ilmaisten vaatteiden vuoksi maan omat tekstiiliyritykset eivät saa tuotteitaan myydyksi, jolloin työpaikkoja menetetään ym.
b) Tytön vanhemmat saattavat haluta ostaa rahalla ruokaa tai jotain kivaa itselleen. Myös koulun köyhä opettaja voi varastaa tytöltä rahat tai rahoilla ostetut tavarat. Muut lapset ja perheet voivat kadehtia, hyljeksiä tai kiristää tyttöä.
- mikä seuraavista auttamistavoista on mielestäsi paras: (a) valtiolta valtiolle kahdenvälisesti, (b) valtiolta kansainväliselle järjestölle esim. Unicef (ns. monenkeskinen kehitysyhteistyö), vai (c) yksittäiset ihmiset antavat avustuksia kehitysapua antaville tahoille kuten SPR. Perustele.
Vastaus: Valtiolta valtiolle, sillä tällöin auttava osapuoli saa päättää avun määrästä, auttamistavoista ja kohteista itsenäisesti, mutta apu on kuitenkin laajemmassa mittakaavassa kuin yksittäisten ihmisten varassa oleva apu.
- Mitä mieltä olet uudesta tavasta suunnata kehitysapua? Suomen valtion Finfund rahoitus myöntää lainoja kehittyviin maihin yritystoiminnan käynnistämiseen. Näin avustetaan hankkeita, joissa on etenkin suomalainen intressi / hyötynäkökohta (Aamulehti 28.8.2015).
Vastaus: Suomen kannaltahan tämä tapa auttaa on kannattava, sillä se hyödyttää suoraan meitä. Kehitysmaiden yritysten tukeminen on viisasta, sillä siten maa saa lisää työpaikkoja kansalle, ja maan tuotanto kehittyy. Maailmanmarkkinoilla voi kuitenkin aina tapahtua yllättäviä muutoksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti