-Kaupungistuminen alkoi eli maalta muutetaan kaupunkeihin opintojen ja töiden perässä.
2. Mitä hyötyä ja haittaa tästä maassamuutosta on...
(a) alueille jotka menettävät asukkaita?
- haitta: Yleensä vanhat ihmiset jäävät, jolloin alue ei kehity, palvelut vähenevät, verotulot laskevat
Hyöty: vähemmän kilpailua, asuntojen hinnat laskevat, ei ruuhkia
(b) alueille joille asukkaat saapuvat?
- Paljon työntekijöitä, mikä on hyvä asia yrityksille, mutta huono juttu työtä etsiville -> työttömyyttä. Kaupunki kehittyy, kun ns. keksijöitä on paljon. Kaupunki saa enemmän tuloja, mutta palveluita tarvitaan enemmän (koulut ym.) Haittoina myös ruuhkat, rikollisuus, ympäristöongelmat ja esim. terveydenhoitopalveluihin jonottaminen.
3. Ehdota toimintamallia, miten muuttotappiokunnat selviävät tilanteesta.
- Ei keskitetä kaikkia palveluita vetovoimaisiin paikkoihin. Pidetään myös muuttotappiokunta vetomoimaisena työpaikkoineen.
4. Milloin suomalaiset muuttivat Suomesta pois sankoin joukoin (siirtolaisuusaallot), minne muutettiin ja miksi?
- Suomesta lähti vuosina 1860–1944 noin 370 000 siirtolaista Pohjois-Amerikkaan, sillä siellä oli tarjolla runsaasti töitä mm. kaivoksissa. 1960-1979 noin 322000 suomalaista muutti Ruotsiin, sillä Ruotsi on hyvin samankaltainen Suomen kanssa, ja se myös sijaitsee lähellä, ja Suomessa oli tuolloin melko kurjat sodanjälkeiset olot (maatalous ei enää kannattanut ym.)
5. Nykyään n. 10 000 ihmistä muuttaa Suomesta pois. voitaisiinko myös tätä pitää siirtolaisuusaaltona, (vertaa lukuja, teht 4 siirtolaisuusaallot)
- Ei sillä muuttoliike kohdistuu eri maihin ja ihmisiä on enemmän kuin ennen. Nykyinen muuttoliike on tavallaa myös seuraus globalisoitumisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti