Kotitehtävä nro 4

1. Hae netistä oman asuinalueesi yleiskaava ja asemakaava. Onko kaavamuutoksia vireillä?
- Ei ole. 

2. Etsi netistä 3 YVA raporttia: miksi ne on tehty ja montako sivua siissä on?
- Raportti Korvenmäen jäteaseman toimintojen laajentamisesta ja siittä aiheutuvista mahdollisista ympäristöhaitoista (17 sivua), lausunto Tampereen rantaväylän (VT12 Santalahti-Naistenlahti -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (54 sivua), YVA-selostus Helsingin Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdoista (160 sivua)

3. Opettele Suomen maakunnat siten että osaat sijoittaa ne kartalle ensi tunnilla:

Kotitehtävä nro 3

1. Miksi maassamuutto on yleistynyt Suomessa 1950 luvulta alkaen? Millaisilta alueilta muutetaan ja minne?
-Kaupungistuminen alkoi eli maalta muutetaan kaupunkeihin opintojen ja töiden perässä.

2. Mitä hyötyä ja haittaa tästä maassamuutosta on... 
(a) alueille jotka menettävät asukkaita?
- haitta: Yleensä vanhat ihmiset jäävät, jolloin alue ei kehity, palvelut vähenevät, verotulot laskevat
Hyöty: vähemmän kilpailua, asuntojen hinnat laskevat, ei ruuhkia
(b) alueille joille asukkaat saapuvat?
- Paljon työntekijöitä, mikä on hyvä asia yrityksille, mutta huono juttu työtä etsiville -> työttömyyttä. Kaupunki kehittyy, kun ns. keksijöitä on paljon. Kaupunki saa enemmän tuloja, mutta palveluita tarvitaan enemmän (koulut ym.) Haittoina myös ruuhkat, rikollisuus, ympäristöongelmat ja esim. terveydenhoitopalveluihin jonottaminen.

3. Ehdota toimintamallia, miten muuttotappiokunnat selviävät tilanteesta.
- Ei keskitetä kaikkia palveluita vetovoimaisiin paikkoihin. Pidetään myös muuttotappiokunta vetomoimaisena työpaikkoineen.

4. Milloin suomalaiset muuttivat Suomesta pois sankoin joukoin (siirtolaisuusaallot), minne muutettiin ja miksi?
- Suomesta lähti vuosina 1860–1944 noin 370 000 siirtolaista Pohjois-Amerikkaan, sillä siellä oli tarjolla runsaasti töitä mm. kaivoksissa.  1960-1979 noin 322000 suomalaista muutti Ruotsiin, sillä Ruotsi on hyvin samankaltainen Suomen kanssa, ja se myös sijaitsee lähellä, ja Suomessa oli tuolloin melko kurjat sodanjälkeiset olot (maatalous ei enää kannattanut ym.)

5. Nykyään n. 10 000 ihmistä muuttaa Suomesta pois. voitaisiinko myös tätä pitää siirtolaisuusaaltona, (vertaa lukuja, teht 4 siirtolaisuusaallot)
- Ei sillä muuttoliike kohdistuu eri maihin ja ihmisiä on enemmän kuin ennen. Nykyinen muuttoliike on tavallaa myös seuraus globalisoitumisesta.

Kotitehtävä nro 2

1. Miksi lihakarjan kasvatus vaatii enemmän maapinta-alaa kuin kasvinkasvatus?
- Pelkästään eläimet eivät vie tilaa, vaan maapinta-alaa vievät niiden lisäksi myös viljelykasvit. 

2. Miksi viime tunnilla laskettu maapallon kantokykyarvio ei ole täsmällinen, mitä laskuista 

puuttui?
- Laskussa ei huomioitu vesistöistä saatavaa ravintoa.

3. http://lairdresearch.com/?p=83&utm_content=buffere76a3&utm_medium=social&utm_sour

ce=twitter.com&utm_campaign=buffer

Tutki tuossa linkissä olevia ikäpyramidianimaatioita Japanin ja Nigerian osalta (rullaa sivua 

alas). Millaisia ongelmia näissä valtioissa luultavasti ilmenee tulevaisuudessa? Tee lista.
- Japanissa kansa vanhenee ja asukasluku pienenee ja Nigeriassa syntyvyys on suurta, mutta harvempi 
elää vanhaksi. Japanissa työntekijöistä tulee olemaan pulaa, kun suuri osa maan asukkaista on eläkeläisiä. 

4. http://www.randalolson.com/2015/07/14/rethinking-the-population-pyramid/

tutki tuossa linkissä olevaa ikäpyramidin kriittistä tarkastelua. Mitä mieltä itse olet, pitäiskö 

väestötiedot esittää mieluummin perinteisenä tolppadiagrammina?
- Mielestäni ikäpyrämidi on selkeä. Pylväsdiagrammissa toki näkee tarkemmin, että onko esim. naisia enemmän kuin miehiä.

5. http://imgur.com/NKiC8gH

Tutki tuota linkkiä ja luettele 2 valtiota jotka ovat näin esitettynä fyysistä kokoaan suurempia

 ja 2 jotka ovat pienempiä.
- Suurempia: Intia ja Kiina, pienempiä: Venäjä ja Australia
6. Miksi ikäpyramidin kapeneva huippu ei kerro välttämättä kuolleisuudesta? Mikä muu ilmiö voi olla kyseessä?
- Kyse voi olla siitä, että maan kansalaiset muuttavat pois kotimaastaan.

Mantsa kurssi nro 2, tehtävä nro 1

2. ota selvää onko Kiinan "yhden lapsen politiikka" vielä voimassa
- "Yhden lapsen politiikka" otettiin käyttöön 1979, ja sitä on viime vuosina höllennetty (esim. on sallittua saada kaksi lasta)

2. Miksi se alunperin otettiin käyttöön?
- Väestönkasvun hillitsemiseksi.

3. Mitä ongelmia siitä on seurannut?
- Ihmiset ovat halunneet, että heidän ainoa lapsensa olisi poika, joten tyttölapsia on abortoitu ja surmattu, jolloin Kiinassa on huomattavasti enemmän miehiä, joiden on nyt vaikea saada kumppania.

4. Ovatko pakkokeinot mielestäsi oikeutettuja väkiluvun rajoittamisessa?
- Ovat, sillä siten muita ihmishenkiä säästyy.

5. Mitä muita keinoja on väkiluvun rajoittamiseksi?
- Terveydenhuollon parantaminen, ehkäisyvalistus, pyritään muuttamaan käsitystä siitä, että suuri perhe olisi tavoiteltava asia (esim. naisille oikeus käydä töissä lasten ja kodin huolehtimisen sijasta).

6. Mitä tarkoittaa hedelmällisyysluku ja imeväiskuolleisuus? Selvitä mitä nämä luvut ovat suomessa ja jossain valitsemassasi kehitysmaassa?
Hedelmällisyysluku= kuinka monta lasta nainen synnyttää, Suomi 2001 1,05 lasta/nainen, Somalia 7,1
Imeväiskuolleisuus= kuinka moni lapsi kuolee ensimmäisen elinvuotensa aika
Suomi 2005-2010 3,7 tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden, Kongon vastaava luku 113,5